AKEEKKACHISA ILMAAN NAMAATIIF

Gabaasa sababoota balaa qilleensaa fi ji’oodaayinamikii

MOODELOOTA HAALA QILLEENSAA

IMAAMMATA HAALA QILLEENSAA ADDUNYAA KEESSATTI GAHEE MOOTUMMOOTAA

Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii (UN) tattaaffii idil-addunyaa jijjiirama qilleensaa ittisuuf taasifamu keessatti gahee olaanaa qaba. Erga Konveenshiniin Bu’uuraa Jijjiirama Qilleensaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNFCCC) bara 1994 ragga’ee as waliigalteewwanii fi tarsiimoowwan idil-addunyaa gadi lakkifamuu gaasii manaa hir’isuu fi haala qilleensaa jijjiiramaa wajjin walsimsiisuuf kaayyeffate qopheessuu keessatti gumaacha guddaa godheera. Waliigaltee Paaris bara 2015, akkasumas dahoo UN jalatti, jijjiirama qilleensaa balaafamaa ittisuuf karoora hojii addunyaa hundeessuun bu’aa seena qabeessa ta’e.

Odeeffannoo bal’aa argachuuf, Gabaasa haala qilleensaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii, kanneen moodeelota haala qilleensaa, ragaalee saayinsii barbaachisoo ta’anii fi yaada tarkaanfii haala qilleensaa of keessaa qaban.

Akka hawaasa idil-addunyaatti jijjiirama qilleensaa furuu fi gaasiiwwan manaa hir’isuu irratti tattaaffii UN godheef galata ni kennina. Dhaabbanni UN jalqabbii idil-addunyaa tarkaanfachiisuu fi galma ga’iinsa misooma itti fufiinsa qabuuf haala mijeessuu keessatti gahee olaanaa taphateera. Kaayyoo UN's ni deggerra, egeree tasgabbaa'aa fi badhaadhina qabu uumuu keessattis tumsuuf hawwina.

MODEELII WALQUNNAMTII JI’OODAAYINAAMIKII FI ADEEMSA QILLEENSAA: RAKKOO QILLEENSAA HUBACHUU KAN BAL’ISUU

Rakkoo qilleensaa hubachuu fi furuuf itti fufiinsaan hordofuuf, moodeela qilleensaa haaraa walitti dhufeenya adeemsa ji’oodaayinamikii fi haala qilleensaa gidduu jiru dhiyeessina. Moodeelli kun daataa ijoo adeemsa yeroo ammaa lafa irratti raawwatamaa jiru gadi fageenyaan hubachuuf haala mijeessan kan kennu yoo ta’u, rakkoo qilleensaa irra aanuuf tarkaanfiiwwan tarkaanfataa fudhachuun barbaachisaa ta’uu isaa hubachiiseera.

Moodeela kun bu’aa qorannoo waggoota dheeraati. Shakkii tokko malee, gaasonni manaa kanneen akka kaarboon daayi’oksaayidii fi miiteenii sababoota jalqabaa namaan jijjiirama qilleensaa ta’uu isaanii hin shakkisiisu. Haa ta’u malee, wantootni dabalataa namaan uumaman kanneen rakkoo qilleensaas hammeessan kanneen akka maaykiroo fi naanoo pilaastikii galaana keessatti bulbulaman jiru. Akkasumas, wantoota ji’oodaayinamikii haala qilleensaa hammaataa dhufe irratti dhiibbaa geessisan ilaaluun barbaachisaa dha.

Moodeela keessatti xiyyeeffannoon addaa walitti dhufeenya haala qilleensaa, ji’oodaayinamikii fi namaan uumameef kan kenname yoo ta’u, isaanis walumaa galatti rakkoo qilleensaa cimaa har’a argaa jirrutti kan geessudha.

MODEELA HERREGAA FI TEKTONOFIZIKII JIJJIIRAMA YEROO LAFA IRRATTI MUUDAME

Bu'aa qorannoo waggoota dheeraa saayintistoota, qorattootaa fi ogeeyyii deeggarsa tola ooltota pirojektii Waldaa Uumaatiin biyyoota addunyaa 180 irraa moodeela herregaa fi tektoonoofiiziksii jijjiirama yeroo ammaa marsaa lafaa hunda keessatti uumamu ibsudha.

Moodeelli kun hariiroo sababa fi bu’aa marsaa adeemsa hawaa, litoosfiiraa, maagneetoosfiiraa, wiirtuu fi mantiilii keessatti, akkasumas qola lafaa biroo keessatti uumaman calaqqisiisa. Qabxiilee akka sababa namaan uumame, jijjiirama qilleensaa tasa fi adeemsa ji’oodaayinamikii lafa irrattis ta’e pilaaneetota Sirna Aduu biroo irratti uumaman keessatti anomalies tilmaama keessa galcha. Moodeelli kun daataa ji’ookiroonooloojii seenaa balaa marsaa darbee calaqqisiisu irrattis kan hundaa’edha.
Xiinxala jijjiiramoota hedduu moodeelichaaf galata, dhalli namaa yeroo murtoo itti gaafatamummaa qabu murteessuuf hafe fi rakkoo qilleensaa irra aanuuf tattaaffii barbaachisaa ta’e madaaluuf carraa qaba.

Bu’aan qorannoo fi moodeela gabaasa wal-qunnamtii fuula kana irratti dhiyaateera. Barreeffamni gabaasa kanaa fi meeshaaleen dabalataa armaan gaditti buufachuuf ni danda’ama.

HAWAASA KALAQAA
Nu Qunnamaa:
[email protected]
Amma dhuguma namni tokko waan heddu hojjachuu danda'a!
EGEREEN FILANNOO DHUUNFAA  TOKKOON  TOKKOON NAMAA IRRATTI HUNDAA'A!